El náhuatl de la Huasteca Potosina es una variante del náhuatl, el cual pertenece a la familia lingüística Yuto-nahua. Sus hablantes...

TLANEJNEUILYOTL TLEN SENTIKMASEUALMEJ

Tlanejneuilyotl katli mopatimakak pan mexko amatlamoyauali pan makuili tonali tlen ome metstli, tlen xiuitl naui tsontli, uan kaxtolpouali uan majtlaktli uan chikome
Moyankuitili ipan nitonali moixpanti DOF 27-05-2015

Makuili Tlaijtolnechikoli

Tlen Tlaltokayolmen Axkayotilotl Uan D.F.

Makuilpoali uan kaxtolitipaj tlaijtoli. Tlaltokayolmej kipiasej, tlen kenijki monenemiltisej itekitlanauatil, mexkoaxkayotl, tlaixpantikayotl, miakiyotl, tlen kipia itlatsinkuili tlalxexeloli uan inechikol ixpanketsali uan nechikol amatekichiuali, majkajtokteyoualtlatilanketl tlen yani tlatsinkuili:

I. Sesenka teyoualtlatilanketl uelis tekitis ka se teyoualtlatilanketl xitlauak tlapepenolpa, kipias se tlayakanketl tlanauatijketl, uan tlen kimonekilis tlatlajtojkemen uan nepanteyouali tlachixkemen tlen tlanauatili kijtoua. Tlachiualis tlen kampa tekiasis tlen katlikimaka tlajneneuilyotl pan tlayakanketl tlanauatijketl momakas ka teyoualtlatilanketl san paya uan amo onkas seyoktlayakanketl tlen pan inon uan ka tlaltokayotl tlanauatijketl.

Tlayakanketl tlanauatijketl tlen teyoualtlatilankemen, tlaltlajtolkemen uan nepalteyouali tlachixkemen, kintekimakake ka tlapepenilkayotl, amo uelis sempa nimaya mo ompauisej.

Maseualmen katli amo kin tlajpejpenijke ka tlauasanili, uan ka amatokaitl uan san kitekitlatli tekitijketl kichiuas tekipanoli, tlen katli ueli tokaitl katli kimaka, amoyok uelis nimaya mo ompauisej. Nochi tekitinin katli achtiui moijto, kema yajuanti tlayakana, amo uelis sempa mo ompauise nimaya ken tekitlapaleuijketl, uan katlikipiaj tekitl ken tekitlapaleuianin, kejna uelis kin tlapejpenise itokil tonalxiuitlken tlayakananin uan amo uelis itstoyaj sanke tlayakanketl.

Tlateyoual machiolmen, ka isenkaualis tlen ompa uan expa kotomitl katli mo nechikoua, uelis ki ketsase nopa teyoualtlatilankemen, kijtosej tlen ni moixpolo uan kiketsasej uan kipatlase tlanauatili ka akiueli itstinin, tlan onka se ueyi tlaixpanoli tlen machiojtlajtoli kijtoua, tlan itstinin kipixke nopa kakiuilikixpantise katli kinpaleuis amamen uan kichiuas kamanali tlen kimonekilia.

Tla se tekitijketl kikajki iteki, uelis kipatlas itlapaleuijka, uan motekiuis tlen tlajtoua machiotlajtoli.

Tlan kijtosejmoixpolo se teyoualtlatilanketl, uan tlan kitekikajke uan tlan poliui tlen inin miyaka tekitinin, tlan ka amachiotlajtoli amo uelis kalakise pan inin tekipaj tlapaleuianin uan amoyokonkas yankuik tlapepenolpa, nopa tlateyoualmachiolmen kintokastis ika inin teyoualtlatilanka chanpoyouantlaixnamikinin teyoualtlatilankemen uan yajuantin kitsontise inin tekitonal ken ki melaua; ni tlaixnamikinin mosentlalise ika poualyotl tle ki sentiliya ken ki tlaliya tlanauatilistli,ininjuanti ki tsontise nopa tlajtlanilistli tlen tlaxitlauali tlajkuilolmen katle kin melaua tlatlajtolkemen.

II. Teyoualtlatilankemenkipixtosejtlaixpantil tlajtolketsali uan ki nenemiltisetlen katlikipia tlen tlajtoua machiotlajtoli.

Teyoualtlatilankemen uelis kichiuasej ipatijka tlen tlajtoua inin machiotinin katli kichiuasej tlateyoualmachioli tlen tlaltokayolmen, amaxitlauak tlamokuitlauianin, amaxitlaualismen, amatlamoyauali uan tlanauatijkayotl tlen moneki pan no tekitl, ma kikualtilika miyayotl teyoualtlatilanketl, ki kualnenemiltis tekpanali, chiualistli uan miyayotl chiualistli kalti kin melaua uan kitemachis katli kichiuasej tlen itstinin.

Tlen kijtoua machiotlajtoli tlen tlajtoua achtiui kichiuas:

a) Tlen nochi tlatsinkuilistli tlen teyoualtlatilanketl uan itekpanali, uan tlaltlanil xitlauali uan sesenta kaltekipanoli kampa kikualchiuasej kuesolmen tlen pan yani teyoualtlatilanketl uan maseualmen, uan motlatskilisej ika san se tlapaleuili, temachilistli, tlakakilkayotl uan xitlaualistli;

b) Kema monekis sentika chiualiika ome tlen expakotomitlkatli ki sentiliya nopa teyoualtlatilankemen uan kijtosetlasenkaualistli katle ki kokos iaxka katle amo molinia teyoualtlatilanketl uan kichiuase tlachiuali uan sentlalilistli katli kin chiualtisteyoualtlatilankemen ka se tonaltekitl achi miak pan itekitonali;

c) Tlen nochi machiolmenkatli motekiuia pan chiualistli katli kijtouaeyi uan nauipilijtoli tlen ni tlajtoli, nojkia katli kijtoua pan ompa pamitl tlen tlakotomitl chikometipa pamitl tle Makuilpoali uan kaxtoli uan sentipaj tlaijtoli (116) tlen ni tlanejneuilyotl;

d) Tlen tekpanali uan kenijki monenemiltis uan tlaltokayotl tlanauatijketl kichiuas uan chiualistli teyoualtlatilanketlkema, amo eltos tlajtoltlapaleuilistli katle kimelaua, tlateyoualmachioli kitas teoyualtlatilanketl katli kimelaua amo uelis kinenemiltis uan tetlaneltis; uanjka, monekis tlajtlanise amatl sentikatekipanouani katle ki melaua, kipatimajkase tlen ome tlen eyo tlakotomitl tlen katli paya itstoke; uan.

e) Machiotlajtolmen katli moneki pannopa teyoualtlatilankemen katle amo ki pixtokejxtlajtolxitlaualismen katli kimelaua.

Tlateyoualol senkotilistli tlen tlajtokayolmen ki temakase xitlaualismen katle ki katli kiixpantistekpanali tlen katli ka inon mosenkauas kuesolmen katle mo makatiyase paj teyoualtlatilankemenuan ueyi tlanauatijketl tlen tlaltokayotl, ouan ika sekin, tlen katli tlajtoua c) uan d) achtiuimej;

III. Teyoualtlatilankemen kipixtose pan ininteki uan miyayotl tekitlapaleuilistli:

a) Kuali aijili, kaltempansokiatl, ojtliatlchiuali,pajtiatl uan tekiatlatekiuili;

b) Tlauilsentikayotl;

c) Tlachpanilistli, tlasolpejpenilistli, tlatepeuilistli, tlamokuitlauilistli, tlatekiuilistli uan kanke tlasoltepeuasej;

d) Kaltlanemakilistli uan ueyi nechikol kaltlanemakilistli;

e) Mijka kali;

f) Kaltlamiktilistli tlapaiyalmej;

g) Ojtitla, xochimili uan siajketsali uan inelkualchiual;

h) Miyayotl tlamokuitlauili, tlen tlajtouasempoali uan sentipa tlajtoli (Art. 21) tlen ni tlanejneuilyotl, tlamokuitlauiyani tlen teyoualtlatilanka,uan teposneneketltlamokuitlauiyani; uan.

i) Uan nochikatli kijtose machioketstilmen tlen tlaltokayolmen kinmonekilia pan itlalpa uan tomintlatlanilistli, uan nochi iamatekilistli.

Amo ki ixpanosej tlanejneuilyotl tlen ininteki uan kema temakase tlapaleuili, teyoualtlatilankemen ki ipanitase axkayotl machiotlajtolmen uan pan tlaltokayolmen.

Teyoualtlatilankemen ka se tlaneneuili uelis mosentikapaleuisej uan mo sentika nechikose uan kiampa kuali tlapaleuise uan tekipanose. Tlan ome uan sekinok teyoualtlatilankementlen seyok tlaltokayolmen kinekisej mosentikapaleuisej, moneki itlachialis machioketstilmen tlen tlaltokayolmen. Se teyoualtlatilanketl uelis kichiuas se sentlalilistli ka itlaltokayotl uan yani tlanauatis se keski tonali uan mosentikapaleuisej tlen omen;

Maseualteyoualmen, uelis mosentikapaleuisej uan mosentikanechikosej tlen tlajtoua machiotlajtoli.

IV. Teyoualtlatilankemen kichiuasej iamatekilistli, uan kipixtos tlamantli tlatekiuili katli iniaxka, uan tlaxtlauli katli tlainaman uan sekinok tomin katli asis katli machioketstilmen kinauatisej, uajka:

a) Kiselisej tlaxtlauili katli tlainamase, uan sekinok tomintlapaleuili katli kijtosej tlaltokayolmen tlen iniaxka, tlalkotomitl, xexeloli, nelkualtili, uikalistli uan tlachiuali uan nochi katli ipati tekiuilistli.

Teyoualtlatilankemen uelis kichiuasej sentlalilismen ka tlaltokayol uan yani tekitis uan tlainamas.

b) Axkayotl tomintlapaleuili katli kiselise teyoualtlatilankemen uelis kimakase, tlen imiaka uan kema kiselise sesenxiuitl tlen katli kijtosej machioketstilmen tlen tlaltokayolmen.

c) Nochi tomin katli asi pan tekichiuali katli iaxka.

Axkayotl machiotlajtolmen amo kintsakuilis tlaltokayolmen tlan kinekisej tlainamasej tlen tlajtoua a) uan c), uan amo temakas kan se amo tlaxtlauas. Machiotlajtolmen tlen tlatokayolmen amotemakas ma amo tlaxtlauaka se maseuali uan se tekikali pan nopa tlaxtlauili. San uelis amo tlaxtlauasej miyayotl tlatekiuili tlen axkayotl, tlen tlaltokayolmen uan teyoualtlatilankemen, kena tlaxtlauasej tla kitekiuise se tlenijki texkamen, uan kitekiuise san kampa moneki.

Teyoualtlatilankemen, kititlanise pan machioketstilmen tlaltokayolmen keski tomin tlainamase, ixkayotl, kalnelkualtili, tlalpatijtlatekiuili uan tlainamali tlen kaltlatekiuili.

Machioketstilmen tlen tlaltokayolmen kijtose uan kipatimakase machiotlajtolmen tlen nochi tomin katli kiselis teyoualtlatilankemen, kitlachilisej uan kikuitlauisej nopa tomin. Uan nochi tomin katli kiselijke teyoualtlatilankemen kijtose keski kitekiuise uan kisejkotilise sansemej, kitekiuisej uejueka tlaxtlaualistli katli kiseliya nepan sentikaj tekipanouani, sankej tlajtoua ipan itoli chikuasen uan chikometipaj tlajtoli tlen tlajtoua machiotlajtoli.

V. Teyoualtletilankemen, tlen tlajtoua machiotlajtolmen tlen axkayotl uan tlaltokayolmen, uelis kichiuase tlen:

a) Kichiuasej, kiselisej, uan kiamatlalisej ialtepetl uan amochiualistli;

b) Kichiuas amatekiuilistli uan kimokuitlauis itlalpa kampa moneki;

c) Tekipanos uan kichiuas uextekapan amochiualistli, uan yani eltos sanse tlaneneuili. Kema axkayotl uan tlaltokayolmen kichiuase amochiualistli kintlaneuisej teyoualtlatilankemen;

d) Temakas, kitlachilis, tlamokuitlauis kema tlali motekiuis tlen katli ueli kichiua, kampa asi itlalpa;

e) Mokalakis pan itlalpa uan kitas keski tlainamas katli paya itstoke;

f) Temakas kakiuili kema kichiuasej tlenijki;

g) Kichiuas amatekilistli kampa kimanauis kuatitlamitl uan yolkamen uan kichiuas xitlaualismen pan inon;

h) Kichiuas xitlaualistli tlen kenijki monenemiltisej miyayotl tlasakaketl teposnenenkemen kema kintlanauiaj pan inin tlalpa; uan.

i) Kichiuas sentlalilistli amatekiuilistli uan axkayotl tlamokuitlauili.

Tlen nia uan ken tlajtoua pan eyi pamitl tlem sempoali uan chiuasentipaj tlaijtoli tlen ni tlajneneuilyotl, kichiuase xitlaualismen uan amachiualistli tlen katli monekis;

VI. Kema ome uan sekinok altepemen katli itstoke pan teyoualtlatilankemen, tlen ome uan sekinok tlaltokayolmen kineki kisentilise inialtepetl, axkayotl, tlaltokayolmen uan teyoualtlatilankemen, tlen kampa uelis kitase uan kichiuase sentik iueika nelkualtili tlen tlajtoua axkayotl machiotlajtoli;

VII. Tlamokuitlauijkemen tlen teyoualtlatilanketl kinyakanas tlayakanketltlanauatijketl tlen inon, tlen tlajtoua xitlaualistli. Tlayakanketltlanauatijketl kitlakakilis katli kiljuis tlaltokayotl tlanauatijketl kema nelnelia moneki uan kema onka se ueyi kuesoli.

Mexkotlanauatijketl kinyakanas miyayotl tekitetilistli, kampa itstok uan kimelaua;

VIII. Machiotlajtolmen tlen tlaltokayolmen kikalakisej tlen katli kitlanis uan kisas tlauasanili.

Nochi tekipanouanin tlen katli tekipanoua pan teyoualtlatilankemen monenemiltisej ka machioketstilmen tlen tlaltokayolmen tlen tlajtoua chikuasempoali uan eyitipaj tlaijtoli tlen ni tlajneneuilyotl uan sekinok katli kimelaua.

IX. (Moixpolo).

X. (Moixpolo).