El náhuatl de la Huasteca Potosina es una variante del náhuatl, el cual pertenece a la familia lingüística Yuto-nahua. Sus hablantes...

TLANEJNEUILYOTL TLEN SENTIKMASEUALMEJ

Tlanejneuilyotl katli mopatimakak pan mexko amatlamoyauali pan makuili tonali tlen ome metstli, tlen xiuitl naui tsontli, uan kaxtolpouali uan majtlaktli uan chikome
Moyankuitili ipan nitonali moixpanti DOF 27-05-2015

Eyi Tlaijtolnechikoli

Ome Tekpanali

Machioketstili Tlalotl

Eyi Tlakotomitl

Katli kichiuasejtlateyoualotl

Expoali uan majtlaktli uan eyitipaj tlaijtoli. Machiotinin mexkosenkotili uelis kichiuas:

I. Kiselisyankuik tlaltokayotl pan mexkotlali;

II. Moixpolo.

III. Kichiuasyankuik tlaltokayolmen tlen itlamiajkatli itstoke, uan monekilia:

1o. Tlaltlakotomitl katli tlajtlaniaj mochiuas Tlaltokayolmen, moneki kipiasej 120 000 itstininj;

2o. Machiotinin mexkosenkotili kiitase tlan kipia katli kimonekilia ka inon kipixtos itstikayotl;

3o. Tlateyolualotl senkotilistli tlen tlaltokayolmen kampa kimelaua ma kintlakakilika, tlan uelis o amo uelis mochiuas ni yankuik tlaltokayotl, yajuantin kipia tlamachiltisej ipan chikuasen metstli, mopouas tlen kema kimachiltijke tlateyoualol senkotilistli.

4o. Nomoneki ma kikaki mexkoueyitlanauatijketl, yani kititlanis amatlamachiltili ipan chikome tonali tlen mopouas tlen kema kitlajtlanijke.

5o. Ma tlauasanika machiotinin mexkosenkotili nopa yankuik tlaltojkayotl ika ome tlen ejeyi tlauasanili tlen itstoke.

6o. Tlakuaualpetonili katli kichiua machiotinin mexkosenkotili ma kitlakechika ka imiyaka tlateyoualol senkotilistli, tlen achtiua kitlachilijke ixkopinka amatlajkuiloli, uan yani temamake kuali senkauali tlateyoualol senkotilistli tlen katli tlajtlani.

7o. Tlan tlateyoualol senkotilistli tlen katli kintlajtlanilia, amo temakake inin kuali senkauali, katli kijtoua achtiui pilijtoli, moneki mochiuas ika ome tlen eyi tlauasanili tlen itstoke tlateyoualol senkotilistli.

IV. (Moixpolo).

V. Tlan mopatlas ikalnechikolis uejlkapatekikayotl tle to mexko.

VI. (Moixpolo);

VII. Kijtosej tlen motemakas tomintlaxtlauili.

VIII. Kema onkas maseualtlauikalistli, ma:

1o. Temakas tetonilistli kampa Ueyimexko Tlanauatijketl ueli kitlajtlanis ma kitlanejtikaj uan temakas temachtli ka tlanejtilistli tlen Mexko, ma kuali moitasni tlanejtilistli uan mokixmatis uan motlanauatis motlaxtlauas Mexko tlanejtilistli. Axonkas tlanejtilistli ueli tlaj onkas tlachiualistli pan moueychiuas maseualtomin noso, pan tlanauatili moijtoua, tlen mochiuasej ka tomintlanauatilpa, tlachiualistli ka tomin noso tlaj kikualchijchiua tlanejtilistli moneki mochiuas ka katli achi kuali kitemakas tlen motlanis; ijkinoj tlen mosenkauasej pampa kiijtoua Ueyimexko Tlanauatijketl pan 29 sempantik tlaijtoli.

2o. Kuali moitas ka sense xiuitl kenijkatsa motlauika tlen moneki mokalakis pan tlen motlania tlanauatili, kej ka ni monekis Distrito Federal Tlanauatijketl uan sekinoj tlaltokajyotl ka maseualtlapanka, ka moijtoua pan tlanauatilpa. Ueyimexko Tlanauatijketl kiyolmelauas ka sense xiuitl pan Maseualtlanauatiyanij kenijkatsa mokajtok tomin tlen ni tlauikalistli ka kichiua Ueyitlanauatijketl kitemakas yolmeleualistli ka tomin kenijkatsa kitekiuijtok. Ueyitlanauatijketl yolmelauas iuikal tlen Distrito Federal Imaseualsentilistli, kema temakas yolmelaualistli ka maseualtomin.

3o. Mosenkauas pan tlanauatili tetonilistli tlen motekiuis, ka Tlaltokajyotl, Distrito Federal uan Tlatilantli tlaj ueli kitlauikasej; tlen kitsakuiltia uan kej motlejkotia ni tlanauatiyanij ueli kikokolis iteki ma kintlaxtlauakaj tlanejtilistli uan tlaxtlauili itlanauatil kej motlatskis; tlanauatili tlejkotipa tlanauatiyanij ka tlaxtlauilistli ka san se amatlalilistli tlen tlaxtlauili, ka tonalpa uan ka tsalantik; kenijkatsa moitas moolinis tlauikalistli;ijkinoj tsakuiltilistli ka motekiuis pan tekichiuanij kej ax kuali kitekiuisej tomin tlen ni moijtoua. Ni tlanauatili moneki mokamanalosej achtoui pan Maseualtlanauatiyanij kej mosenkaua pan H piltlanauatili tlen 72 sempantik tlaijtolitlen ni Ueyiamatlanauatili.

4o. Ni Ueyitekikalko tlanauatiyanij, ka ome tekikalmej tlanuatiyanij, kiixtomas kenijkatsa kitetonis maseualtominteki tlen Tlaltokajyotl, kej mosenkaua pan amajsentilistli kej kineki ka Mexko Tlanauatijketl ma kipias kualtiloli uan, tlaj ijkinoj eli, kiijtos tlen kitlachilia ax panos pan kaxtoli tonaltekitl, maskej Ueyitekikalko tlanauatiyanij ax tekitis pampa moyolsejtok. Tlen achtoui mosenkaua motekiuis tlaj Tlaltokajyotl tlen miak tlauika ka tlanauatilpa. Nojkia ijkinoj, nimantsi kema uasanisej amajsentilistli, kiyolmelauase kenijktsa tlatilantli kitekiuisej iuikal, nojkia ka amasentilistli, tlaj ijkinoj eli, kiuasanisej Tlaltokajyotl kej axkana miak tlauika;

IX. Amo kikauas pan tlanemakilistli tlen tlajtojkayotl ika tlajtojkayotl mo tsakuilisen.

X. Tlan mochiuas machiolistli pan nochi mexkotlali ipan achiajkatla, tekiostochiualistli, achiualtlanauili, tlanauil tlatoponili, mekatlatoponilotl, tekiixpanextili, tlanemakilistli, tomin mauiltilistli, kaltomitekilistli, kaltlilmekachiualistli, uan kichiuasej tekimachiotlajtoli katli tlajtoua pan chikuasenpoali uan eyi tlaijtoli pan tlanejneuilyotl.

XI. Uelis kichiuas uan kijkuinise tekimiyayotl uan kijtos kitlakoltis, kitemouis katli kichiuasej.

XII. Uelis tlanauatis ma mochiua yaoyotl tlen katli ki amakiixpanextilia mexkotlanauatijketl;

XIII. Kichiuas machiotlajtolmen katli tlajtos tlan kuali o amo kuali ueyiatlanechikoli uan tlali, uan kichiuas machiotlajtoli tlen ixkayotl axoxouili melajkayotl uan yaoyotl.

XIV. Kitlananas uan kipixtos kaltepostlamokuitlauianin tlen mexkotlali: tlaltsonkotomen, atsonkotomen uan tepostotomen, uan kixitlauas inechikoltekipanolis.

XV. Uan temakas machiotlajtolmen ika yani monelkualtilisej, kinteposmakasej, uan kiniljuis kenijki monenemiltisej kaltepostlamokuitlauiyanin, san kiasitis maseualmen katli kiimelaua, iamatokaitl tlen tlayakanakin uan pan tlaltokayolmen kin nauatis ken tlajtoua machiotlajtolmen;

XVI. Kichiuas machiotlajtolmen ipan mexkoeuanin, analieuanin, maseualmen, katli mokaua pan mexkotlali, katli ualaui uan mochantia nikan, katli youi uan asi itstinin uan tlakayotl miyayotl tetilistli.

1a. Tlapajmokuitlauiyani ki sentlalis mexkotlanauatijketl, uan amo aki seyok mokalakis tlateyouali uextlanauatili, uan itlajtoli sematilistli mochiuas tlen mexkotlali.

2a. Tlan onkas ueyi kokolistli tlauel mauililo uan amo moiximati pan mexkotlali, ueyi tepatijkakali mochiualtis nimaya tlamachiltis kenijki se mokuitlauis, uan teipa kitlakechis mexkotlanauatijketl.

3a. Tlayakananin katli pajmaka yajuantin kichiuasej uan inintlajtoli sematilistli kiipanitasej tlen nochi tekichiuanin tlen mexkotlali.

4a. Tlanauatili katli kitlali tlapajmokuitlauianin pan tlailistli uan tlamantli tlanemakili katli tetlanauia o tetsonkuapoloua istinin, uan nojkia katli eltok uan amo ueia uan kitlamiltis tlasoltlanauili, ni teipa kitlachilisej machiotinin mexkosenkotili kampa kinmelaua.

XVII. Kichiuas machiotlajtoli tlen nochi ojtili, amatlajkuilol moyajkayotl, uan kichiuas machiojtlajtoli tlen kenijki motekiuis tlen nochi atl katli eltok pan mexkotlal.

XVIII. Kitlalis kaltomiyo, kiitas maeltok ken moneki, kichiuas machiotlajtolmen tlen keski ipati analitomin uan kipixtos san se tlaetikayotl uan tlatamachiuali.

XIX. Kitlalis machiotlajtoli tlen tlanauatis katsa motekiuis uan monemakas tlalmen katli amo motekiuiaj uan keski ipati.

XX. Kitlalis machiotlajtoli katli kichiuasej tekichijkemen tlen analieuanin uan tekichijkemen katli youi pan seyok anali altepetl.

XXI. Ma moixnextis:

a) Tlanuatili ka tlatsakuiltilistli, maseualnamakalistli uan tlepejpenili tlaixpanoli, kej mosenkauas keme achi pilkentsi, kenijkatsa motsakuiltis uan kenijkatsa kitlatsakuiltia.

Tlanauatili nojkia kitlachilis kenijkatsa moixtomas tekitl uan tlachiyalistli kej motsontlananas tekitl ka Mexko, Tlaltokajyotl, Distrito Federal uan tlatilantli:

b) Tlaixpanoli tlen mokaua pan tlanauatili uan tlamantinij tlen axkuali ka Mexko uan tlatsakualtilistli uan kenijkatsa tlatsakuiltia tlen moneki pan yani: nojkia mochiuas tlanauatili ka senkajtlajtlakoli:

c) Tlanauatili pan tlatsakualtilistli, ka sekinoj senkaualistli ka kuesoli uan tlachiualis itlatsakualtilis tlen ipanimaj mochiua pan nochi Mexko uanka tlen ueli maseuali.

Mexko tlanauatiyanij ueli kiixmatisej tlaixpanoli tlen ueli maseuali kichiuaj, kema ni motlatskis ka Mexko tlaixpanoli noso ka tlajkuiloyanij ixpanoli, maseuali noso tekikalko tlen kikokolis, kitsakuiltis noso kikuitikisas tlepanitali yolmelaualistli noso xoxolkayotl ma kiijtos noso kiijkuilos tlen kinekis.

Pan kamanali tlen miak kisa uan moitaj pan ni Ueyiamatlanauatilo, Mexko tlanauatili kisenkauaesej tlakiya panos ka tlanauatiyanij tlenkisenkaua ax ueyi ixpanoli ma ijkinoj uelisej kiixmatisej uan kisenkauasej Mexko tlaixpanoli.

XXII. Pan ni tlamantli tlen motlachia ka Ueyiamatlanauatili, tlen Mexko tlanauatili kisenkauasej kampa tlanauatiyanij tlen kitlanauatia ixpanoli tlen kichiua tlen ueli maseuali ueli kiixmatisej uan kisenkauasej Mexko tlaixpanoli:

XXIII. Ma moixnextis tlanauatili katli mosenkaua tetonilistli ka Mexko uan Distrito Federal, Tlaltokajyotl uan Tlatilantli, ijkinoj kej mosenkauas uan motsontlananas tekikalmej ka maseualtemachtli pan Mexko, kej moijtoua mosenkajtok pan 21 sempantik tlaijtoli tlen ni Ueyiamatlanauatili.

XXIV. Tlan kimakasej mexko ueyitekitiketl kakiuili tlan amo tekipanos uan nojkia kitlalisej tlaixnamijketl tlapejpenili uan kijtossej ajke kipatlas kema ya amo itstos, uelis elis ipatlaka, san kentsi tonali tekipanos, ken kijtoua tlaijtoli makuilpouali uan majtlaktli uan eyi tlen ni tlanejneuilyotl;

XXV. Tlanauatis kampa tekiti tlajmatketl uan tlamachtia kimelaua pan ni itlakotonka sempoualli uan majtlaktli uan eyi. Pan ni mexkosentikatlanauatili; tlanauatia, kinechakoua, mopaleuia pan nochi ni mexko, kaltlamachtiloya pan teyoualtlatilankemej, tlatekiuili, ueueyi, kaltlamachtiloya ka ichpokamej uan telpokamej uan tlajmatkemej tlatsintokilistli tlatlachixkauiyani, yeyektsi ixayak tlachiuali kampa tlamachtiyani, kaltlamachtiloya ki nextia pan tlaltokayotl, kampa tlachijchikej tepoxmej, tekipanolistli tlamachiuali, uan tekimej, kampa kin mokuitlauitokej achtiui tlatekiuilmej, kali kampa ki ajokui amochmej. Ki itas uan sekinok tekikalmej. Atla mopanextia ka tlamachtilistli ka imiyaka atla maseualmej pan mexko uan atla kichiua nauatili pan tlenochi atla ke ki itoua tekikalmej; kampa kichiua nauatilmej atla kampa peua tlajtolmej atla nelnelia uan atla ke mokajtok; uekapa omimej ki ajoktokej uan atla tlamachiualmej atla ki ixpanextijtok se uekapantlanejneuili, atla tlanejneuilmej, kampa kinmokuitlauitokej pan ni mexko, tlaltokayomej uan teyoualtlatilankemej atla tekititokej pan se uan eltok kaltlamachtiloya uan momapaleuitokej pan ni kaltlamachtiloya kampa ax tlauel tlainama atla kimelajtok pan ni tekitl tlaixpanexpa kitemojtok ki ololose miyak tlamantli uan kichikuase sejkoja momapaleuise ka ni kaltlamachtiloya pan tlenochi mexko, uan kampa kitlalia. Kuali tlamokuitlauili kampa tsontik uan atla kemaj tsontis kampa kaltlamachtiloya, uan kampa kimakilia pan se kakiuili kampa mokalakia kampa mopatla. Atla se tlakuiloli se ki ixpanextia se maseuali kampa kitsontijtok inemachtil aun atla temaka tekikalmej atla ki itoua uan ki kualtilia mexko. Kichiuase nauatili pan se kakiuili kampa xitlauali atla kijtokej san kinektok tlachiualmej atla axkayomej atla kimachilia atla ke kinextijtok ka yayampa. Kipixtos se amatlajkuiloli se mexko tlanauatiketl atla kampa kalaktok ni kaltekitiloya atla mexkotlaixkopinkayotl. Uan kitlalise se mexko maseuali atla tekitis tlatoktsi pan ni tekikali pan mexkotlanauatiketl atla kinejneuilia uan atla tekiti tlatoktsi atla kimakixtia seyok. Atla kimelaua pan ni itlakotonkemej naui poualli uan naui, uan naui poualli uan makuili pan ni mexkosentikatlanauatili.

XXVI. Ma temakasej se kauil Ueyimexko Tlanauatijketl uan ma mokualchijchiuas Tlapejpenili Sentilistli uan kiijtosej ajkaya kichiuas tekitl tlen Ueyimexko Tlanauatijketl,ueli elis san se tonalpa noso nochipa itstos, kej mosenkaua pan sempatik tlaijtoli 84 uan 85 pan ni Ueyiamatlanauatili;

XXII. Ma kiselis amatl kampa axkana kuali kiselia tekitl tlen Ueyimexko Tlanauatijketl.

XXVIII. Atla temakas ni nauatilmej pan ni kakiuili atla tlapoualistli sentikatlanauatili uan tlanauatise ka tlapoualistli tlaixpanexpa uan kampa ki ixpanextia atla san se atla teiluia tomin kampa kisa, atla kiski uan atla axkayomej, pan mexko, tlaltokayomej auan teyoualtlatilankemej, mexko, atla momapaleuitokej ka tlaltokayomej koyotekitiketl. Kampa tekititokej, uan itetempa ni mexko, motemachia pan ixitlauilis ka se kuali kualtiliskayotl pan tlenochi mexko;

XXIX. Kijtos keski tomin tlaxtlauasen:

1o. Tlanemakilistli tlen uala analieuanin;

2o. Katsa motekiuis uan motekipanos tlen yolkamen uan kuatinin, tlen kijtoua naui uan makuili ijtoli tlen sempoali uan chikome tlaijtoli tlen ni tlanejneuilyotl;

3o. Kaltla tomintlaineltili uan kaltlamantli kuitlauiyanin;

4o. Tekitl miyayotl tlapaleuili, tekiuiliso tlen axkayotilotl; uan

5o. Uan tlen tekimonekilia:

a) Kaltlimekayotl;

b) Xiui iatlkalchiuilistli;

c) Achiaualistli lemenaltili uan sekinok katli mochiua ka achiaualistli;

d) Tlalemenaltili;

e) Achiualtsopelijkayotl;

f) Kuauitl tlatsontekilistli, uan.

g) Tlaili kaltlachiualistli.

Tlaltokayolmen mokalakis pan tekitomin tlaxtlauili, tlen tlajtoua machiotlajtol tlanejneuilyotl. Machioketstinin kitasej keski tomin kinmakase pan teyoualtlatilankemen, katli kisas pan tlilmekatomin;

XXIX-B. Kichiuas machiotlajtoli katli kijtos kenijki motekiuis pantli, tlaixnexkayotilistli uan mexko kuikatl.

XXIX-C. Kichiuas machiotlajtolmen katli kijtos kampa itstos ueyi tlanauatijketl, tlen tlaltokayolmen uan teyoualtlatilankemen, kampa kinmelaua, kampa mokalchichiuasej, kiampa mochiuas ken kijtoua pan eyi ijtoli tlen sempoali uan chikome tlaijtoli pan tlanejneuilyotl.

XXIX-D. Kichiuas machiotlajtolmen katli kijtos kenijki mochiuas tlen mexkotekiltl, tomintekitl uan maseualtekitl, nojkia pan tlapoal amochtli uan amochtlalpoalistli tlen mexkotlali.

XXIX-E. Kichuas machiotlajtolmen, tlen kijtos katsa elis, kiixpantis, tlajtosenkauas, uan kenijki mochiuas tlen tomintlaelistli, tlen katli tlaonkas una katli tlaelis uan nochi katli monekis pan mexkotlali.

XXIX-F. Kichiuas machiotlajtolmen katli kiixpantis kenijki motekiuis mexkotomin, kanke motekiuis tomin katli uala analitomin, tlapanoltilistli yankuik chiuali uan onkas tlayolmelaualistli, uan tlalnamikilistli nochi yankuik teposchiualistli katli moneki pan ni mexkotlali.

XXIX-G. Kichiuas machiotlajtolmen katli kijtos kampa itstos ueyi tlanauatijketl, tlen tlaltokayolmen uan teyoualtlatilankemen, kampa kinmelaua, pan tekitlamanauili kuatinij uan yolkamen uan tlen amo poliuis tlen inon.

XXIX-H. Kichiuas machiotlajtolmen tlen onkas uexkaketsalmen katli kisenkauas nochi kuesolmej tlen momaka pan tlatekiyotl iseli monenemiltis uan katli kijtos machiuas, uan yaya kisenkauas nochi kuesoli katli onkas pan miyayotl axkayotl uan teaxkayotl, uan kitlalis tlajyouilotl katli tekiti tlen tlajtoua machiotlajtoli, kitlalilisej xiltlaualistli uan chiualaistli, tekpanalistli uan katli monekis tlen mosenkauas;

Ueueyintekikalmej kipias iteki nimaya kichiuas se kampa momajmankej pan kuesoli o kampa mokualania ki olinis kampa tekititokej tlaixpanexpa pan mexko uan axkayomej.

Noihki, inon olocholli mokawa keh órgano tlen itech powi kiyehyekos tlen tlahyowilistli kinmakaskeh tekiwahkayotl itlakewalwan tlen amo kualli kichiwah tlen kiliah responsabilidades administrativas tlen kihtos tekitl owihtihtokeh, wan akinmeh ompo itlah okichihkeh noso okinkalakihkeh, wan kihtos kenami owikayotl kitlaxtlawaskeh, wan kintlahyowiltiskeh tlalia kihtlakoskeh tlen itech powi Hacienda Pública Federal noso itlah iaxkayo tlalnantli noso itlah ok seki tlakaolocholtin tlen powi itech tlalnantli tlen noihki kimiliah entes públicos federales.

Tribunal tekipanos ika Pleno noso ika Salas Regionales.

Itech olocholistli tlen kinotzah Sala Superior del Tribunal, moyektlalis ika kaxtolli wan se tlanawatilixtlamatkeh wan tekipanos ika olocholistli tlen kiliah Pleno noso Secciones, se olocholistli tekipanos pampa kiyektlalis tlen kihtowa tlahkuilolkotonalli eyi tlen powi itech inin tlakotonalli.

Tlanawatilixtlamatkeh tlen yetoskeh itech Sala Superior kimpehpenas yen Weyi tlahtoani tlen powi itech mexikahtlalnantli, wan ika itlapehpenalis ome exkan tekiwahkeh tlen kateh itech Weyi Tlanawatilyektiloyan, noso ihkuak mosewia, motlahtoltis Tlakaolocholli tlen nochipa tekitlahtowa. Inin tekitl mowehkawitis san kaxtolli xiwitl.

Tlanawatilixtlamatkeh tlen yetoskeh itech Sala Regional kimpehpenas yeh Weyi tlahtoani tlen powi itech mexikahtlalnantli, wan ika itlapehpenalistli panotok itlahkotian tlen olochitokeh itech Weyi Tlanawatilyektiloyan noso ihkuak mosewia, inin tekitl kualtis kichiwas Tlakaolocholli tlen nochipa tekitlahtowa. Wan ininkeh tlanawatilixtlamatkeh ompa kualtis mahtlaktli xiwitl tekipanoskeh wan kualtis ok sehpa kimpehpenaskeh.

Tlanawatilixtlamatkeh kualtis kintekipatlaskeh ihkuak itlah amo kualli kichiwaskeh kemin mihtohtok itech tlanawatilli.

XXIX-I. Kichiuas machiotlajtolmen tlen kijtos itlatsinkuil kampa axkayotilotl, tlaltokayolmen, D.F., uan teyoualtlatilanka, mosentikapaleuisej sanimanyotl tlamanauilistli;

XXIX-J. Kichiuas machiotlajtolmen tlen mauiltilistli, katli kijtos kenijki mochiuas tlen kichiuas pan nauitipaj tlaijtoli. Tlen ni tlanejneuilyotl, tlanauatitok axkatilotl, tlatokayolmen, D.F., uan teyoualtlatilankemen uan nojkia tlapaleuisej sanimanyotl uan teaxkayotl;

XXIX-K. Kichiuas machiotlajtolmen tlen paxalouanin, katli kijtos kenijki mochiuas tlen kichiuas axkayotilotl, tlatokayolmen, D.F., uan teyoualtlatilankemen uan nojkia tlapaleuisej sanimanyotl uan teaxkayotl;

XXIX-L. Kichiuas machiotlajtolmen tlen tlatlamasej michimej, ika isentikapaleuili mexko axkayotilotl, tlatokayolmen, uan teyoualtlatilankemen uan nojkia tlapaleuisej sanimanyotl uan teaxkayotl;

XXIX-M. Kichiuas machiotlajtolmen tlen mexko tlamokuitlauili, kijtos katli moneki uan kanke asis nochi tlatemolistli;

XXIX-Ñ. Temakas nauatili atla tlanauatia kampa peua kitlalikej pan mexko tlaltokayomej uan teyoualtlatilankemej ua mexko mopaleuise kampa kichiua kakiuili pan ni tlalnamikilistli, momajnauitok pan ni pilijtoli XXV sempoualli uan makuili tlen ni tlaijtoli. Nojkia, kampa tlanauatiya mokakilis kampa tlaixpanextia kimelaua ka imiyaka uan teaxkayotl, ki kaki uan kitsontis kampa eltok pan tlajkuilolpamitl chiknaui nauitipaj tlaijtoli tlen ni tlanejneuilyotl.

XXIX-O. Kemaj kichiua tlamanauilistli ka amatokaxmej mochiua teaxkayomej.

XXIX-P. Temakaj nauatili tlanauatia nechakoli ka imiyaka maseualmej kampa sajseko mopantia pan mexko, tlaltokayomej, mexko uan teyoualtlatilankemej kakiuili atla kampa tekititok se maseuali itstok kampa ki ixmati o kimelua, pan kakiuili atla xitlaualmej ka siuapilmej, okichpilmej uan telpokamej atla kin mokuitlauia pan nechikol tonali ejelti atla ueyi yayampa uan tsontik atla tlasenkaualkamanali atla ka miyakij ueueyin altepemej pan kakiuili atla mexko mokalakitok o kampa kimelajtok.

XXIX-Q. Kema tekimachiotl ka amatlapeualtili mexkoeuanij uan tetlapejpeniya.

XXIX-R. Atla temakas nauatili ka imiyaka atla teiluis uan sanse kampa tekititokej pan se tekikali atla tlatskitokej tlaixpanexpa ax kitekiuia tlatekiuili uan maseualmej atla tlamapaleuia atla tlaltokayomej ka mexko uan kaltekikali kampa kipixtose se amatlajkuiloli kampa tlatskitokej ka ininmiyaka uan kampa tlainama ka axkayomej monechakoua uan uan teyoualtlatilankemej.

XXIX-S. Temakas nauatilmej ka imiyaka uan atla nauatii atla moskalis kampa peua kakiuili atsalantik ueyitlanauatiketl axtemaka tlajtolmej uan tlamanauili kampa tlatskitokej maseualmej atla kipixtose tlanauatiyani, tlaltokayomej, uan atla sekinok mopaleuitokej nochi mexko tlanauatiyani.

XXIX-T. Temakaj ka ininmiyaka tlanauatili ka nochi monechakoua tekikalmej kampa tekiti sanse atla kampa kinkuapouia amamej tlanauatiyani atla mexko, tlaltokayotl, mexko uan teyoualtlatilanketl, atla kitsontia kemaj peua kampa monechakotokej ka inin miyaka uan kampa tekititokej pan ni tekikali kampa kikuapouia amamej kinechakoua.

XXIX-U. Temakaj nauatili ka inin miyaka kinmakaj uan kimoyaua atla ki ixmatij pan ni mexko uan tlaltokayomej atla mexko kakiuili atla koyotekitini; uan atla momapaleuia ka ni tekikali tlaixuaxanilistli, sanke kijtoua kampa peua uan eltok pan ni mexkosentikatlanauatili.

XXIX-V. Kema temaka nochi nauatili uan kimoyaua kampa ki ixmati tekikali uan tlanauatiya mexko sentikatlanauatiketl tlamanauiya tlanankilistli kampa tekititok uan tekititokej maseualmej tlaixpanexpa, ijkino katli mochiua kema motekiuiya.

XXIX-W. Temakaj nauatili pan kakiuili uan ma mokuentatia uan iseli tekitl ueyi tekitl atla, kikajki uan mo paleuitokej katli kampa tlainama axkayotl tlapanexpa pan mexko, tlaltokayomej, teyoualtlatilankemej uan mexko kampa peua tlanauatijtok pan imaxak ome pan itlakotonka sempoualli uan makuili;

XXX. Kichiuas nochi machiotlajtolmen tlen nomekis, tlen moi`panitas tlen achiui ikuilijtok; uan sekinok tlatli temakas tlanejneuilyotl pan nochi tekitinin.