TLANEJNEUILYOTL TLEN SENTIKMASEUALMEJ
Tlanejneuilyotl katli mopatimakak pan mexko amatlamoyauali pan makuili tonali tlen ome metstli, tlen xiuitl naui tsontli, uan kaxtolpouali uan majtlaktli uan chikome
Moyankuitili ipan nitonali moixpanti DOF 27-05-2015
Iyojok Tlaijtolnechikoli
Se Tekpanali
Sesenkatsitsij Tepanitali
Chikuasentipaj tlaijtoli. Nochi katli se kineneuilia ueli se kijtos, amo uelis sanima mits iljuis se tlaijtoltlamanauijketl o se amatlachijketl amo kuali, yaniuaj mits nauatise kema ajkinejki ka motlajtol kitlanaui se eyitipaj maseuali, tichiua se tlajtlajkoli, kinejkomanatlaixpanelkualtili; uelis kijtos katlikitlanauia tlen tlajtoua tlanauatili. Xitlauak tlamachiloyan mochiuas ka inelkualtil tlaltokayol.
Nochi maseuali kipiya xitlaualistli tlen makauili ka Sentikapa tlaijtoli uan ka kuali, kiani motemolis, kiselisej uan kimoyauas tlaijtoli uan tlanejneuilistli nochi tlamantli ka seyok setlamantik tlaijtoli.
Tlalteyouali kitlaliya xitlaualistli tlen asitilistli ika tepostlatemolismej tlajtolmej uan tlamachiltili,kiani tlapaleuiya tlen tepostlamoyaualistli uan teposixnestilistli, ka banda ancha uan intenet.Tlalteyouali kichiuas tlamantli tlen yejyekoltlanili kichiuasej ipan yolchikaualotl.
Mochiuas katli kiijtoua ni ijtoli motlachiliya kiani:
A. Kemaj tlayejyekoli tlen xitlaualistli ka asitilistli ika tlaijtoli, axkayotilotl, tlateyoualmej uan mexko altepeyotl, ipan kakiuili tlen yejyekoltlanili, mopaleuisej katli uala peualtili uan amatlakechili.
Tlen ken mochiuas tlen se ixitlaualis kipias tlamachiltili, tlaltolkayolmej, D.F., tlen kampa kinmelaua itlanauatil, kichiuasej tlen ka inoj tlanauatiliyoltlapeualistli:
I. Nochi tlamachiltili katli kipiaj pan imako se tekitijketl, mexkokaltlanauatilpa,tlaltokayotl, uan itlatilankemej teyoualmej, tlakayochiuali iselnemilis, tlajtoli nechikolismej, tlatekiuili uan sentikatipa tomi,kani sankej sekinok tlakayo maseuali,nochi maseuali o nechikolistli katli kiseliya uan katli kitekiuiya sentika tomi o kichiua tlachiuali ka tekitijketl ipan kakiuil axkayoltl, tlateyouali uan nepanteyouali, nopa sentik uan uelis moajukuis tlatoktsi ka nekiltili sentik uan namikilteyouali tlamanauilistli, ipan tetomitl katli tlajtoua tlanauatilmej. Pan ni xitlauali nochipa eltos tlen temaka yolueyipejkatlamachiltili. Nochi maseuali kichiuasej tlaixpanelkualtili tlachiuali tlapeualtilistli, tlayejyekoli o tekipanolismej, tlanauatilmej kitlaliya amatlanauatili nochi kaltli nelneliya amo ixnestok tlaijtoli.
II. Ni tlaixpantilolpa, uan uelis amo temakas tlamachiltili se keski tonaltipaj pampa kiampa kimonekilia tlaixpanelkualtili tlen tlajtoua tlanauatilmej. Pan ni xitlauali nochipa eltos tlen temaka yolueyipejkatlamachiltili.
III. Nochi maseuali, tlen amo moneki kijtos kenke kineki kitekiuis, uelis tlatlanis uan kipias tlaixpantilolpatlamachiltikayotl, amo kiinamase nopa san nemaktli, tlen yaya kimonekilia o kinelkualtis tlen inoj.
IV. Mochiuas kenijki uelis se kipias tlamachiltili uan kenijki nelkitase ken moneki tlen amo aki uelis kitsakuilis. Ni tlen tlake ojtli motekiuis kema se tlenijki mochiuas, kichiuas ken moneki kaltlamatiltlaiximatketlanauatilpa uan katlatlaniltekitlapaleuili ka nemachili.
V. Tekichiuanij kipiaj ichiualis tlen kipixtose inin amauan pan tekpanechikolamatlachiuanij, uan kipanoltisej pan tliltepostlajkuilolpa tlen ken moneki tlamachiltili kayayankuiktipa tlen kenijki kichijki uan kenijki kitlaixpantiloltepaleuijkej.
VI. Tekichiuanij kipiaj ichiualis tlen kipixtose inin amauan pan tekpanechikolamatlachiuanij, uan kipanoltisej pan tliltepostlajkuilolpa tlen ken moneki tlamachiltili kayayankuiktipa tlen kenijki kichijki uan kenijki kitlaixpantiloltepaleuijkej.
VII. Tlanauatili kijtos kenijki tekichiuanij kipia tlamachiltisej tlaixpantilolpa tlen keski tomintlapaleuili temakakej.
VIII. Tlan mochiuas san kejueltsa tlaixpantilolpatlamachiltili kipia mosenkauas itlajtlakol tlen tlajtoua tlanauatili.
IX. Ni Federación kipias se tekikalko tlan iseltij monauatis, tlan nelixmatis itekitl, tlan axkana yauis ka se tlapanka, tlan mosentilis, tlan kipias itlanautili uan nojkia iaxkatilis, ka chikauak tlanauatili tlamantinij kitekiuis, kitejtemos senkaualistli, kimatis kenijki moijtos kenijkatsa motekiuis itomin uan kenikatsa motsontlananas kalijtik, kipias tlanauatili ma mosenkauas tepanitali ma mokalakis maseualyolmelaualistli uan mokuitlauis maseuali sense yolmelaualistli tlan kipia tlanautili kej moijtoua tlanauatilpa.
Ni tekikalko iseltij monauatis tlan mosenkaua pan ni tlapanka, motsontlananas ka tlanauatilpa tlan tsalantik uan ma mokalakis maseualyolmelaualistli uan mokuitlauis maseuali sense yolmelaualistli pan iaxkatilis tlan maseualmej kipia tlanauatili, ka mosenkaua pan tlanauatili kisas pan Congreso de la Unión ma kisenkaua kampa peuas, achi ueyi peualistli uan ojtli tlen tlachiualistli pan ni tepanitali.
Pan itekitl motlanauatis ka peualistli tlan nejnelia, tlanauatilpa, iseltij monauatis, axkana yas ka se tlapanka, kuali tekitis, ka tlan nelia pano, ka miak momachtijtokej, tsalantik uan tlauelueyi ixmoyaualistli.
Ni tekikalko tlan kichiuatekitl kipia tlanauatili ma kimatis kamanali tlan motlatskia kalakis maseualyolmelaualistli uan maseuali sense yolmelaualistli tlan ueli tlanauatiyanij, tlalatokajyotl, tekikalko kej elis tlan Poderes Ejecutivo, Legislativo uan Judicial, tekikalko tlan iseltij monuatia, maseualnechikolistli, kampa mokuitlauia tomin uan maseualtomin, ijkinoj kej tlan ueli maseuali tlen iseltij tekiti, mosentiliaj ma tekitis noso nechikoltekitianij tlan kimanelouaj maseualtomin noso kichiuas tlachiualistli tlan tlanauatia pan federal; san amo ne kamanali tlayektli tlan elij Suprema Corte de Justicia de la Nación, tlaj ijkinoj eli kisenkauas se sentilistli ka eyi tekichiuanij. Nojkia kimatis tlan tlatetsopali tlan kitlalisej sekinoj maseualmej ka senkaualistli tlan tekikalko iseltij monauatia uan nelkimati ni pan tlaltojkayotl uan Distrito Federal kej moijtos ka tlan mokauas, motsakuas yolmelaualistli, tlaj axonka noso moijtos axonka yolmelaualistli, kej mosenkaua pan tlanautilpa.
Ni tekikalko tlan kichiuatekitl federal tlan ipanimaj mochiuas noso pampa onka se chikauak tlajtlanilistli tlan tekikalko kichiuatekitl iuikal tlan tlaltokajyotl noso Distrito Federal, ueli kimatis tlatetsopali kej monekis pampa nelueyieli.
Tlanauatili kisenkauas yolmelaualistli tlan moitas mokauas nosos motsakuas.
Tlan tekikalko kichiuatekitl temakaj senkaualistli tlen motlatskia, mouejkauas uan axuelis moxitinis iuaya maseualmej kipiaj tlanauatili. Ni ajkaya kineltoka pan tlanauatili Consejero Jurídico tlen Gobierno uelis kitetsopas ma sempa kitlachilikaj tekitl ixpa Suprema Corte de Justicia de la Nación kej moijtoua pan tlanauatilpa, san kej moijtos senkaualistli uelis axkuali pampa panos se tlamantli pan Mexko kej mokajtok pan tlanautili tlen nompa kamanali.
Ni tekikalko tlan kichiuatekitl mokualtia ka chikome tekichiuanij. Ma kintlalikaj, ni Cámara tlen Senadores, ka tlajtlanilistli ka maseualmej, pampa kitlajtlania maseualnechikolis, ka uasantli tlan ome tlen eyi itlapanka tlen nompona itstokej, kijtos ajkaya tekichijketl kichiuas nompa tekitl ma onkas ajkaya kiyekanas, kej pan ojtli moijtoua pan tlanauatili. Ni tekichijketl ueli amo kualikitlachilis Mexko Tlanauatijketl uajka onkas majtlaktli tonali tlen motekiti ma moijtos. Tlan Mexko tlanauatijktl axkana kijtos pan ni tonali, elis itekitl tlen ni tekichijketl kati kitokachtijkej ka Senado tlen Republica.
Tlaj Mexko Tlanauatijketl amo kuali kiitas nompa kintokachtijkej, uajka Camara tlen Senadores kichiuas se yankuik tekpantli, ka mosenkaua pan achtoui tlajkuiloli, seye ka uasantli eyi tlen makuili itlapanka tlen maseualmej nompona itstokej, Tlaj sempa axkuali kintlachilisej, ni Camara tlen Senadores, ka mosenkaua pan achtoui tlajkuiloli, ka uasantli eyi tlen makuili itlapanka maseualmej nompona itstokej, kijtos ajkaya kiyekanas ni tekitl.
Ni tekichiuanimej mouejkauasej pan itekitl chikuase xiuitl uan moneki kitlepanitas tlen moijtoua pan tlapanka I, II, IV, V, uan VI tlen Sentipaj tlaijtoli 95 tlen ni Amatlamoyauali, axueli kinpiasej seki itekitl, itekpa, san kej tlen axkiselia tomin pan tekikalmej kampa motlamachtiaj, motejtemouaj noso kipaleuiaj, san uelis kiolinisej ka itekitl kej moijtoua pan amatlajkuiloli Titulo Cuarto tlen ni Amatlamoyauali uan ueli kitlatsakuiltisej ka maseualnechikolis.
Ka maseualmej mochiuas moneki itlapanka elis iuikal ka siuamej uan nojkia tlakamej.
Ni tekichijketl tlanauatijketl kipejpenisej nompa tekichiuanij, ka uasantli tlen axmomatis, pan eyi xiuitl itonalpa, ueli sempa kiuasanisej ka iuikal tonalpa; kipias tlanauatili ma yolmeluas ka sense xiuitl ixpa Senado, pan tonali uan kej moijtoua ka tlanauatili.
Ni tekikalko kichiuatekitl kipias se Consejo Consultivo, mokualtias ka majtlaktli tekichiuanij temakaj neltokalistli, kej mopejpenisej ka ome tlen eyi itlapanka tlen maseualmej nompona itstokej tlen Camara tlen Senadores, Ni tlanauatili moijtos ojtli mochiuas ka ixnestilistli tlen kijtoua ni Camara. Pan sense xiuitl mopatlasej tekichiuanij katli achi mouejkauajtokej pan nompa tekitl, san kej kiijtosej sempa uan mosenkauas ome itonalpa.
Tlanauatili moijtos tlatsakuilistli noso tlen ueli kichiuas tekikalko tlen kichiuatekitl ma katemachtli mochiuas tlen moijtoua.
Nochi tekichiuanij uan maseualtekichiuanimej kipia tlanauatili ma kipaleuis tekikalko kichiuatekitl uan tlan kikualtia ma kuali tekitika.
Ni tekikalko kichiuatekitl kiyekanas tlachiualistli pan tlaltokajyotl katli kitlachia fiscalización superior de la Federacion, ka tekikalko tlen kikajokuia amatinij uan ka tekikalko tlen kiselia, kitekitia uan kimoyaua yomelaualistli tlen pouali uan tlalnextili, ijkinoj kej ka tekikalko kichiuatekitl pan tlaltokajyotl uan Distrito Federal, pampa kitetoniaj ma kuali mosenkauakaj kuentaj tlen Mexko Tlaltokajyotl.
B. Pan radiodifusión uan telecomunicaciones ikamanal:
I. Tlaltokajyotl temakas maseualmej monechikolis pan maseualyolmelaualistli uan tlen ixmatilistli, ka maseualkamanal pan nochi kinamikij pan nochi tlaltipak ka asitilistli pan se xiuitl uan sense chikuasej xiuitl.
II. Ni telecomunicaciones elij maseualkamanal tlen nochimej, yeka Tlaltokajyotl kitlachilis ma kuali mochiuas, kuali, miakij, asiti kampa ueli, onkas interconeccion, tlen kuali moitasej, motlatokilis, axoui mokalakisej uan axueli kitlatsakuiltisej.
III. Ni radiodifusión elij maseualkamanal tlen nochimej, yeka Tlaltokajyotl kitlachilis ma kuali motlaneuis, kuali, uan temakas kualtiloli ka nochi maseualmej inejnemilis, mouejkauas miakij itstokej uan tipia melauak yolmelaualistli nojkia ma kimoyaua topatiixneska mopaleuis nompa Sentipaj tlaijtoli 3º tlen ni Amatlamoyauali.
IV. Motsakua ma kisas ixnestilistli noso tlajtoli tlen kimoyauas kej yolmelaualistli tlen moneki moixmatis noso tlen panouaj; mosenkauas kamanali tlen monekis ma kisas tlajkuiloli uan amatlajkuiloli tlen kiixmatisej maseualmej, nojkia nompa tlen eli tlanauatili ajkaya kinpiaj iamatinij tlan kikauiliaj ma kimoyaua yolmelaualistli tlan ikuenta sekinoj eyi maseuali, san amo kikokolis xoxolkayotl ma kintlajtoakaj uan ma kinmoyauakaj tlajtoli.
V. Ni tlanauatili kisenkauas se tekikalko kichiuatekitl ka kipia tlanauatili iseltij monauatis tlen tlamantinij kintekiuisej, tlen kichiuasej, tlen moijtouas uan tlan mochiuas se tlachiualistli, tlan elij ma momakas kualtiloli tlen panos tepostlatopontli uan axkitlanis tomin, pampa moneki ma motemachtis asiti achi mas ka maseualmej pan sense tlaltokajyotl tlen Federación, tlaj elij tekikayotl tlen kisentilia Mexko, tlen kitetonia tlamachtilistli, nejnemilistli uan kichiuaj kuali se maseuali, ma siuamej uan tlakamej touikal tielikaj, ixmoyauas yolmelaualistli tlen axkipatiitas san se kamanali, tlen kena pano,kema pano uan tlen melauak pan Mexko noso pan tlaktipaktli, uan nojkia ma moixmatis tlen kichiua sekinoj maseualmejtlen iseltij tekiti, nojkia tlen axtouikal uan ka miakij tiitstokej uan toijtoli nojkia miak kej kitetonis inemilis tlen nochi maseualmej.
Ni maseualtekikalko kipias se Consejo Ciudadano ma motemachtis axseyok kinauatis uan ma moixmatis amochtinij tlen axkipatiitas san se kamanali uan ka tlen nelia pano. Mokualtias ka chiknaui tekichiuanij san kitlalia inintokaj kej kipejpenojka ka maseualtlajtlanilis ka uasantli ome tlen eyi tlapanka tlen maseualmej nompona itstokej Camara tlen Senadores noso kema moseuia, tlen Comision Permanate. Tikichiuanij kichiuasej itekitl kej kauastli, yepa pan se xiuitl mopatlasej ome tlen achi tonali kipia pan ni tekitl, san kej sempa kitlajtlanisej ma mokauakaj ka Senado pan ome tonalpa.
Tlanauatijketl tlan tekikalko kichiuatekitl kitlalis, tlan kijtos Ejecutivo Federal, ka uasantli ome tlan eyi tlapanka tlan maseualmej nompona itstokej Camara tlen Senadores noso, kema moseuia, Comision Permanente; mouejkauas pan itekitl makuili xiuitl, ueli sempa kitokachtisej ome tonalpa ka sanse uelta, uan san uelis kiolinis itekitl ni Senado kej pampa achi ijkinoj kijneki.
Tlanauatijketl tlen tekikalko ixnestis pan sense xiuitl ka Poderes Ejecutivo uan Legislativo de la Union se yolmelaualistli tlen itekitistsi kichijtokej; ma ni moneki moixpantis pan Camaras del Congreso kej moijtoua pan tlanauatilpa.
VI. Tlanauatili kisenkauas techpouilistli tlen maseualmej kitekiuiaj telecomunicaciones, tlen kikakiliaj, nojkia tlen monekis ma mokuitlauis ni.